Tarina
On halloweenin aattoilta vuonna 2020. Koronan toinen aalto puskee päälle, joten luvassa on TAAS perjantai-ilta ilman kavereita. Tuumaat, että halloweenin kunniaksi pitää jotain erityistä kuitenkin keksiä ja päätät lähteä kuvaamaan muutaman kilometrin päässä olevaan autiotaloon. Et ole koskaan käynyt siellä sisällä, mutta olet varma, että sieltä saa hyviä tunnelmaan sopivia kuvia Instaan näin halloweenina.
Autiotalon tai pikemminkin -kartanon pihalle fillaroituasi tuumaat, että joku kaveri olisi kyllä ollut kiva ottaa mukaan. Paikka nimittäin näyttää tosi aavemaiselta umpeenlaudoitettuine ikkunoineen syksyn harmaassa maisemassa. Mutta se ei ole nyt mahdollista - koska korona. Pikkuvelikin lähti porukoiden kanssa viikonlopuksi mökille eristäytymään.
Kaikesta huolimatta päätät kuitenkin käydä nopeasti kuvaamassa sisällä, kun olet kerran tänne asti jo vaivautunut. Sisälle päästyäsi henkäiset ihastuksesta. Iltapäivän heikot valonsäteet siivilöityvät kauniisti ikkunoista, jotka on laudoitettu harvakseltaan umpeen. Suurin osa huonekaluista on peitetty valkoisilla lakanoilla, mutta seinillä olevat eksoottiset matkamuistot, kuten maskit ja patsaat, luovat sopivan karmivaa halloweentunnelmaa. Ryhdyt innoissasi kuvaamaan edeten huoneesta toiseen, kunnes puhelimestasi loppuu akku.
Onneksi ehdit saada paljon hyviä kuvia ja tyytyväisenä päätät poistua kotiin lataamaan puhelinta ja postaamaan kuvia Instaan. Etuovelle päästyäsi kuitenkin huomaat, että se on lukossa. Kylmä hiki nousee pintaan kun koetat saada ovea auki, mutta se ei vaan avaudu. Lähdet pienessä paniikissa kiertämään taloa ja etsimään muita ulko-ovia, mutta ne eivät avaudu, koska ne on ikkunoiden tavoin laudoitettu umpeen ulkopuolelta.
Käsket itseäsi rauhoittumaan. Puhallat syvään ja toteat seuraavat asiat:
- Olet lukittuna jokseenkin karmivassa talossa.
- Talo on niin syrjässä, että kukaan ei kuule huutoasi.
- Porukat ovat koko viikonlopun mökillä eivätkä välttämättä kaipaile sinua ennen kuin sunnuntai-iltana. Eivätkä he edes tiedä, mihin olet mennyt. Kukaan ei tiedä, mihin olet mennyt.
- Puhelimestasi on akku loppu.
- On jo hämärää ja pian aurinko laskee kokonaan.
“Dääämn, tää on nyt vähän liian konkreettinen lockdown” toteat ja palaat etuovelle yrittämään uudelleen sen avaamista. Mutta ei se vaan avaudu. Lysähdät epätoivoisena istumaan lattialle oven viereen. Katseesi osuu vastapäisellä seinällä olevaan kehystettyyn tauluun, jossa on tekstiä vanhanaikaisella kiemuraisella fontilla. Uteliaana kampeat lähemmäs lukemaan tekstiä:
“Hei Sinä utelias sielu,
joka tulit tutkimaan tätä taloa. Tämän talon omisti maailmanmatkaajasetäni, jolle tribuuttina tein pienen sarjan pulmatehtäviä. Tehtävät ratkaisemalla saat koodit sähkölukkoon, joka avaa tuon ulko-oven. Tehtävät löytyvät kirjekuoresta tämän taulun takaa.”
Whaaaat?!? Sähkölukko autiotalossa?
Nostat taulun varovasti paikaltaan ja huomaat, että taulun selkämyksessä on tosiaan kiinnitettynä iso ruskea kirjekuori. Lisäksi toteat, että taulun takana piilossa oli seinään upotettu kaappi. Kaapista paljastuu liuta sähkölukkoja, joihin voi syöttää koodeja.
Hitto, montako niitä tehtäviä oikein on??? Aurinko laskee pian ja silloin et todellakaan halua olla enää tässä talossa. Itse asiassa jo nyt on niin hämärää, että on vaikea nähdä tekstiä kunnolla. Muistat nähneesi ruokailuhuoneen pöydällä kynttelikön kynttilöineen ja suuntaat sinne. Iloksesi huomaat kynttelikön vieressä pöydällä myös tulitikkuja ja lyijykyniä.
Kuinka huomaavaista, hymähdät ja alat sytyttämään kynttilöitä tärisevin käsin. Kotvasen kosteita tikkuja raavittuasi saat kynttilät syttymään. Huokaiset ja istahdat valtavan ruokapöydän päätyyn. Kylmä hiki otsallasi revit paksun ruskean kirjekuoren auki ja alat ratkaisemaan tehtäviä lepattavien kynttilöiden valossa.
****************************************************
Aurinko laskee tunnin kuluttua. Onnistutko Sinä selvittämään sähkölukon koodit ja pakenemaan talosta ennen auringonlaskua?
